Benbellen Farmstay: Uusi tila ja uusi ammatti
Peter on pitkä ja rauhallinen mies, jolla on kokemusta ja vuosia opiskelua takanaan. Hän herättää luonnostaan kunnioitusta. Vaikka minulla on kymmenen vuoden kokemus ravintola- ja majoitusalalta, en voi olla näkemättä häntä todellisena mestarina, ja minun bac+4 -tutkintoni tuntuu siihen verrattuna olemattomalta.
Heti aamusta suuntaamme golfkentälle. Ensimmäinen askel viheriölle, ensimmäinen lyönti (tai pikemminkin ilmaan lentävä nurmimätäs). Ottelu on neljän "muskettisoturin" välillä todella tiukka. Minä hoidan valokuvauksen ja golfauton ajamisen. Tunnelma on lämmin ja rento, aivan kuin vanhojen ystävien kesken. Peter pelaa ja voittaa. Tunnen itseni hetkisen valmentajaksi: "You got it!" Aurinko porottaa kuitenkin armottomasti, ja kylmä olut alkaa houkutella. Yhdeksän reiän ja neljän kilometrin kävelyn jälkeen siirryn klubin baariin nauttimaan Guinnessin, samalla kun ihailen näkymiä nurmikeilakentälle.
Peter puolestaan keskittyy työhönsä. Hän on järjestelmällinen, hieman verkkainen mutta äärettömän tehokas. Hän hoitaa pääasiassa aamiaiset, jälkiruoat ja hillojen keittämisen. Hän kertoo minulle työstään ja "flashing money" -konseptistaan – vielä kaksi vuotta, eikä hänen tarvitse enää taittaa tätä pitkää matkaa Sydneyyn.
Puhelinverkon kautta toimiva internetyhteys on heikko, mutta Peter ei kaipaakaan parempaa. Hänen tilavasta toimistostaan on upea näkymä sisäänkäynnille ja kanalaan. Se on rauhallinen tila, joka sopii täydellisesti kirjoittamiseen ja työskentelyyn.
Ruokasalin takka riittää tuomaan tarvittavan lisälämmön tänä talvena. "Lämpötila ei koskaan laske alle nollan", hän toteaa. Englantilaistyylisen sohvan vieressä olisi ehkä tilaa pianolle. Huomaan, että hankittuani oman pianon ruokasaliini, etsin sellaista nykyään kaikkialta muualtakin. Se on kaunis esine, joka luo täydellisen tunnelman improvisointiin.
Ja sitten on nämä kaksi dryadia, jotka katsovat minua kuin Mona Lisa. Ne ovat juuri silmieni korkeudella ja näyttävät saapuneen jostain toisesta maailmasta, kauas tästä australialaisesta seikkailusta, eristyksiin kaikesta muusta.
Sherry ja Peter, jotka ovat pitäneet majataloa kahden vuoden ajan, ovat sisustaneet tiluksensa upeasti. Sieltä avautuu näkymä lammelle ja laitumille, joilla alpakat ja lehmät käyskentelevät. Hanhet ja ankat kulkevat vapaana luoden paikalle suorastaan Nooan arkin tunnelman. Pilarien päälle rakennettu päärakennus on kokonaan puuta, ja sieltä aukeaa huikea maisema lammelle, niityille ja eukalyptusmetsään. Täällä kaikki on vihreää – elämä on kaunista Benbellenissä!
Kaiser, vanha koira, etsii yhä paikkaansa. Välillä sisällä, välillä ulkona. Se haukahtaa pari kertaa vieraiden saapuessa ja käy sitten makuulle. Caroline puolestaan pelkää koiria... ja juuri hänen jalkojensa juureen Kaiser päättää asettua.
Sherry ei usko Jumalaan. Hän ajattelee, että olemme täällä vain läpikulkumatkalla, eikä asioista kannata tehdä liian monimutkaisia. Hän kertoo minulle elämänfilosofiastaan samalla kun ajaa vaikuttavalla Toyotallaan kukkulan laelle, josta avautuu merinäköala South Brotherille. Sherryn energia on niin valtava, että minun on hieman vaikea pysyä perässä. Onneksi Caroline on rauhallisempi ja sopeutuu nopeasti. Voin hengittää syvään ja toivoa, että se auttaa minua kestämään matkan tiukat mutkat.
Kun palaamme Benbelleniin, paikalle saapuu pariskunta San Franciscosta. Sherry on suihkussa, joten Caroline ottaa heidät vastaan. Löydämme nopeasti yhteisen sävelen. Noin 55-vuotias japanilaissyntyinen Donna kattaa jo pöytää. Ammattikäsityöläinen Stephen on löytänyt kirjastosta mielenkiintoisia kirjoja ja asettunut lukemaan omaan nurkkaansa, uppoutuen välittömästi aivan omaan maailmaansa.
Tänä iltana Sherry ja Peter ovat vieraitamme. Heidän suosituksestaan suuntaamme thaimaalaiseen ravintolaan. Tarjoilijat ovat paitsi viehättäviä myös erittäin tehokkaita. Ruoka on herkullista, ja tarjoilijan suosittelema viini on täydellinen valinta. Olen vakuuttunut Australiasta. Tulen varmasti takaisin!
Benbellen Farmstay Hannam Valessa, Uusi Etelä-Wales, Australia - Kartta 
